Yksittäiset sävelet ja soinnut eivät ole vain juurettomia ääniä, vaan ne kuuluvat johonkin sävellajiin. Länsimaisessa musiikissa tyypillisimmät sävellajit ovat duuri ja molli. 

Suurimmalle osalle musiikin kanssa tekemisissä oleville ainakin c-duuriasteikko on tuttu. Sehän on se asteikko, joka on löydettävissä pianon valkoisilta koskettimilta, kun äänet soitetaan C:stä H:hon. Duuriasteikon sävelistä muodostuvaa molliasteikkoa kutsutaan luonnolliseksi molliksi. Se löytyy helpoiten, kun soitat pianon valkoiset koskettimet A:sta A:han. Tämä sävelasteikko on pohjasävelensä mukaisesti nimetty a-molliksi. 

A-mollia kutsutaan C-duurin rinnakkaismolliksi, koska C-duuri ja A-molli muodostuvat samoista sävelistä. Jokaisella duurilla on siis samoista sävelistä koostuva rinnakkaismolli ja jokaisella mollilla samoista sävelistä koostuva rinnakkaisduuri. Nimitys rinnakkaissävellaji tarkoittaa joko duuriasteikosta löytyvää rinnakkaista molliasteikkoa tai molliasteikosta löytyvää rinnakkaista duuriasteikkoa. 

Virheellisesti saatetaan tulkita, että esim. C-duuri ja C-molli ovat rinnakkaissävellajeja, onhan niillä sama pohjasävel. Näin ei kuitenkaan ole, koska luonnollisessa C-molliasteikossa on C-duurin ulkopuolisia säveliä. C-molliasteikon sävelet ovat samat kuin Es-duuriasteikossa eli C-mollin rinnakkaissävellaji on Es-duuri.

Jos kaikki tonaalinen musiikki menisi vain C-duurista tai A-mollista, soittajien elämä olisi tietysti helpompaa: pianossa ei olisi mustia koskettimia, omaksuminen ja soittaminen olisi vaivattomampaa. Onneksi ihmisäänen ja soitinten monipuolisen rekisterin esiintuomiseksi iloksemme on kehitetty transponoinnin mahdollistava 12-säveljärjestelmä.

Transponointi tarkoittaa sitä, että äänet siirretään uuteen sävellajiin siten, että äänten välinen etäisyys pysyy täsmälleen samana. Jos esim. C-duurissa olevaa kappaletta korotetaan yhdellä kokosävelaskelella eli suuren sekunti-intervallin verran, sävellajiksi tulee D-duuri.

Esimerkki: Ukko Noa-kappale C-duurissa ja D-duurissa

Esimerkeissä on käytetty tilapäisiä etumerkintöjä, eli C-duuriasteikon ulkopuoliset äänet on merkitty muunnemerkein.

Esimerkki 1, C-duurissa:

⠐⠹⠹⠹⠫⠀⠱⠱⠱⠻ ⠫⠫⠱⠱⠀⠝⠥⠣⠅

Esimerkki 2, D-duurissa:

⠐⠱⠱⠱⠩⠻⠀⠫⠫⠫⠳ ⠩⠻⠻⠫⠫⠀⠕⠥⠣⠅

Olisi varsin epäkäytännöllistä selvittää sävellajiin tarvittavat ylennykset ja alennukset C-duurista transponoimalla ja laskemalla sävelaskelia. Onneksi tähän on kehitetty apuväline: kvinttiympyrä.

Kvinttiympyrä

Kvinttiympyrä ilmaisee ylennysten ja alennusten lukumäärän sekä sen, mitkä äänet ovat ylennettyjä/alennettuja.

Kvinttiympyrän voi ajatella kellotauluna, jossa C-duuri on tasan kello kahdessatoista. Siinä ei ole lainkaan ylennyksiä eikä alennuksia. Kello yhden puolella sijaitsevat ylennysmerkkiset sävellajit ja kello yhdentoista puolella alennusmerkkiset sävellajit.

Seuraava loru kertoo sinulle ylennysmerkkisten sävellajien ylennettyjen sävelten lukumäärät: 

Gideon, David, Aatami ja Eeva hyppäsivät Fissästä Cissään.

Lorussa Gideon on G-duuri, David D-duuri jne. Loru kertoo ylennysmerkkien ilmaantumisjärjestyksen ja niiden lukumäärän. Siinä Gideon eli G-duuri on ensimmäisenä ja David eli D-duuri toisena. Näin ollen siis G-duurissa on yksi ylennys eli yksi C-duuriasteikon ulkopuolinen sävel, ja D-duurissa ylennyksiä on kaksi.

Kun haluat saada selville ylennettyjen sävelten nimet, aloita loru hieman eri paikasta seuraavasti:

Fissästä Cissään Gideon, David, Aatami ja Eeva hyppäsivät.

Kun lorua käytetään tähän tarkoitukseen, pitää huomioida, että nyt kaikki sävelet ovat luonnollisestikin ylennettyjä. Äänet ovat toisin sanoen Fis Cis Gis Dis Ais Eis ja His.

Jos haluat selvittää esim. D-duuriasteikon ylennettyjen sävelten nimet, etene näin:

• Tutki, kuinka mones D-duuri on ylennysmerkkisten sävellajien lorussa: Gideon, David. Ylennyksiä on siis kaksi.
• Ota ylennettyjen sävelten lorusta kaksi ensimmäistä säveltä: Fissästä Cissään eli sävelet Fis ja Cis.
• Kirjoita äänet D:stä alkaen ilman ylennyksiä tai alennuksia: D, E, F, G, A, H ja C.
• Lisää äsken poimimasi ylennetyt sävelet Fis ja Cis niille kuuluville paikoille. Ylennä F-sävel Fissäksi ja C-sävel Cissäksi.
• Saat lopullisen asteikon, johon tulevat sävelet: D, E, Fis, G, A, H ja Cis.

⠐⠱⠫⠩⠻⠳ ⠪⠺⠩⠹⠧⠣⠅

Alennusmerkkisiä sävellajeja varten on olemassa vastaava apuloru:

Fiksusta boksista esiin astuivat despootit Ges ja Ces. 

Tämä loru ilmaisee alennusmerkkien lukumäärän. Esim. Es-duuri on lorussa kolmantena (fiksusta boksista esiin), ja näin ollen es-duurissa on oltava kolme alennusmerkkistä säveltä. 

Alennettujen äänten nimet saadaan selville, kun lorusta jätetään ensimmäinen F-sävel (fiksusta), pois. Toisin sanoen: Boksista Esiin Astuivat, Despootit Ges, Ces ja Fes. Tämän lorun periaate on aivan vastaava, kuin ylennysmerkkisten sävellajien vastaavan runon. Alennetut sävelet ovat siis nimeltään: B, Es, As, Des, Ges, Ces ja Fes. 

Kun haluat selvittää Es-duurin alennettujen sävelten nimet, laske kolme alennettujen sävelten lorun ensimmäistä säveltä: boksista esiin astuivat eli sävelet B, Es ja As. Kirjoita äänet E:stä E:hen valkoisilla koskettimilla ilman ylennyksiä tai alennuksia. Sen jälkeen lisää B, Es ja As omalle paikalleen eli alenna E Essäksi, A Assaksi ja H B:ksi. Lopputuloksena saat Es-duuriasteikon: Es F G As B C D. 

⠣⠐⠫⠻⠳⠣⠪⠀⠣⠺⠹⠱⠧⠣⠅

Etumerkintä

Kappaleen alussa ja sävellajin vaihtuessa nuotissa kerrotaan sävellajissa olevien ylennysten tai alennusten määrä. Tätä merkintää kutsutaan etumerkinnäksi. 

Etumerkintään kirjoitetaan niin monta ylennystä tai alennusta kuin sävellajissa on. Etumerkintä kirjoitetaan ennen tahtiosoitusta, välittömästi ennen tahtiosoituksen murtolukumerkinnän numeromerkkiä. Jos etumerkkejä on neljä tai enemmän, merkitään ylennysten tai alennusten lukumäärä numerolla. Etumerkkien määrän ilmaisevan numeron jälkeen seuraa ylennys tai alennusmerkki ja sen perässä heti tahtiosoitus.

Esimerkkejä

  ⠩⠩⠩⠼⠃⠲

Kolme ylennystä, kaksi neljäsosaa (A-duuri tai Fis-molli)

  ⠣⠼⠃⠲

Yksi alennus, kaksi neljäsosaa (F-duuri tai D-molli).

  ⠼⠑⠩⠼⠉⠦

Viisi ylennystä, kolme kahdeksasosaa (H-duuri tai Gis-molli).

Miksi ylennysten ja alennusten hallinta on tärkeää

Pistenuottikirjoituksen etumerkintä ei kerro sitä, mitkä sävellajin sävelet ovat ylennettyjä/alennettuja. Asia pitää hahmottaa pelkästään etumerkkien lukumäärästä tai niiden puuttumisesta. Myös rinnakkaissävellajien hahmottaminen on tärkeää, koska sävellajin etumerkintä ei kerro, meneekö soitettava teos etumerkkien mukaisessa duurissa vai sen rinnakkaismollissa. Näistä syistä suosittelen lämpimästi kokeneitakin muusikoita käymään asteikkojen muodostusprosessin läpi perusteellisesti ja vaihe vaiheelta, vaikka oman soittimen kanssa asia olisikin pässinlihaa.

Mollisävellajien yhteydessä on tärkeää muistaa, että se tulee nimetä rinnakkaisduurista löytyvien sävelten mukaisesti ja toisinpäin. Esim. H-duurin rinnakkaismolli on nimeltään Gis-molli eikä As-molli, koska H-duurista löytyy sävel Gis eikä As. As-molli olisi  puolestaan ces-duurin rinnakkaissävellaji. Koska Ces-duurissa on enemmän alennusmerkkejä kuin H-duurissa ylennysmerkkejä, ajatellaan tällaiset tilanteet yleensä helpoimman vaihtoehdon kautta.

Korvakuulolla soitettaessa ei ole niin väliä sillä, ajatteletko Es-duuriasteikkoa soittaessasi Essän Dis-sävelenä tai Assan Gis-sävelenä. Nuotinkirjoituksessa asialla on kuitenkin suuri merkitys, koska äänten tulisi vastata sävellajin etumerkinnässä ilmoitettuja tietoja. Jos Dis-sävel kirjoitetaan Es-duuriin, se tarvitsee tilapäisen ylennysmerkinnän, ja tällä merkintätavalla nuottitekstissä vilisisi valtavasti turhia ylennysmerkkejä.

Jos siis kirjoitat nuotteja, sinun on oltava selvillä muunnemerkkien oikeasta ryhmittelystä eli enharmoniasta. Vielä tärkeämpää enharmonia on intervallien lukemisessa ja kirjoittamisessa (ks. luku Intervallit).

Palautusmerkki

Kun sävellajin etumerkintä on ilmoitettu nuotin alussa, tarkoittaa se sitä, että kaikki etumerkinnän mukaiset sävelet on ylennetty/alennettu kunnes toisin ilmoitetaan. Jos vaikkapa nuotin alussa on ilmoitettu kaksi ylennysmerkkiä, tarkoittaa se sitä, että D-duuri-sävellajin Fis ja Cis-sävelet ovat oletusarvoisesti ylennetty. Mitään tilapäisiä etumerkkejä ei siis tarvita.

Palautusmerkki kumoaa tilapäisesti sävellajin mukaisen ylennyksen/alennuksen siihen liittyvästä sävelestä. Jos esim. D-duurissa halutaan kirjoittaa C eikä Cis, sävelten eteen kirjoitetaan palautusmerkki [⠡⠹].

Palautusmerkki on voimassa ainoastaan tahdin kerrallaan. Seuraavassa tahdissa palautusmerkin vaikutus kumoutuu, ja ylennetyt/alennetut sävelet soitetaan sävellajin etumerkinnän mukaisesti. Sama koskee tilapäisiä ylennys- ja alennusmerkkejä; nekin ovat voimassa vain tahdin kerrallaan. Jos esim. D-duurissa on kirjoitettu tahti, jossa ensin on palautettu F-sävel ja sitten sävellajin mukainen Fis-sävel, pitää Fis-sävelen aikaansaamiseksi jälkimmäisen F-sävelen eteen kirjoittaa ylennysmerkki palautusmerkin kumoamiseksi. 

Tämä sääntö on syytä muistaa etenkin nuotteja käsin kirjoitettaessa. Tietokoneohjelmat ovat onneksi ohjelmoitu niin, että palautukset ja muut vaaditut merkit tulevat automaattisesti, kunhan sävellajin etumerkintä on oikein. Tästä huolimatta nuotinkirjoitusohjelmallakin tehdyt nuotit on erittäin suositeltavaa oikolukea huolellisesti.

Esimerkki 1:

  ⠩⠩⠼⠙⠲
⠐⠊⠛⠋⠙⠡⠻⠋⠑⠣⠅

Sävellaji on D-duuri. Tahdissa esiintyy kuitenkin sävel F, joten sen edessä on palautusmerkki, joka kumoaa etumerkinnän ylennyksen.

Esimerkki 2:

  ⠩⠩⠼⠙⠲
⠐⠊⠛⠑⠡⠛⠊⠛⠋⠑⠣⠅

Tässä esimerkissä Fis-sävel esiintyy ensimmäisen kerran etumerkinnän mukaisesti. Toisella kerralla sen edessä on palautusmerkki. Kolmannella kerralla sen edessä ei ole merkintää, mutta palautus on voimassa, koska sitä ei ole kumottu.

Esimerkki 3:

  ⠩⠩⠼⠙⠲
⠐⠊⠛⠑⠡⠛⠊⠩⠛⠋⠑⠣⠅

Tässä esimerkissä Fis-sävel esiintyy ensimmäisen kerran etumerkinnän mukaisesti. Toisella kerralla sen edessä on palautusmerkki eli sävel on F. Kolmannella kerralla Fis-sävelen edessä on ylennysmerkki. Näin ollen se on palautettu lähtötilanteeseen ja aiempi palautusmerkki on kumottu. 

Tehtävä 29: Tunnista nuotit

Tunnista muunnemerkein kirjoitetut sävelet. Kirjoita sävelnimet alle kirjaimin.

Esimerkki:

⠩⠙⠀⠩⠑⠀⠣⠓

Vastaus: Cis, Dis, Ges

Tehtävä 30: Tunnista sävellajit ja tahtiosoitukset

Tunnista seuraavat sävellajit ja tahtiosoitukset. Mainitse vastauksessa myös kyseisen duurin rinnakkaismolli. Kertaathan aiemmin oppimamme enharmoniasäännöt ennen tehtävän tekemistä!

Tehtävä 31: Kirjoita etumerkinnät ja tahtiosoitukset

Kirjoita ohjeiden mukaiset sävellaji– ja tahtiosoitusmerkinnät.

Tehtävä 32: Lisää sävellajeja ja tahtiosoituksia

Kirjoita etumerkintä ja tahtiosoitus pistenuottimerkintänä tekstimuotoisen kuvauksen perusteella. Mollisävellajien kohdalla päättele aluksi se duurisävellaji, jonka rinnakkainen molli on kyseessä. Rinnakkaisduurin saat parhaiten selville menemällä pienen terssin (puolitoista sävelaskelta) ylöspäin molliasteikon perussävelestä. Esim. A-mollin rinnakkaisduuri on C-duuri. A:sta puolitoista sävelaskelta ylöspäin menemällä saavutaan C-sävelelle.

Tehtävä 33: Kirjoita nuotit

Kirjoita kirjaimin kirjoitetut sävelet nuottimerkkeinä. Huomioi jokaisen melodian etumerkintä. Mukana on sävellajiin kuulumattomia ylennettyjä tai alennettuja säveliä. Tehtävänäsi on annetun sävellajin perusteella kirjoittaa äänet nuottimerkkeinä siten, että kirjoitat tilanteen mukaan ylennys, alennus tai palautusmerkin nuotin eteen. Huomioithan, että tilapäinen etumerkintä tulee kirjoittaa ainoastaan sävellajiin kuulumattomien sävelten eteen. Luethan huolella oppaan palautusmerkkiä ja tilapäisiä etumerkkejä koskevan osion ennen tämän tehtävän tekemistä! Voit kirjoittaa haluamassasi oktaavialassa. Nuotteja on kahdeksan kappaletta per tehtäväkohta, joten kahdeksasosanuottien käyttäminen lienee helpointa.

Esimerkki:

⠀⠀⠀⠩⠼⠙⠲

Fis G A H Dis E D C

Vastaus:

⠐⠛⠓⠊⠚⠩⠑⠋⠡⠑⠙⠣⠅

⠀⠀⠀⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠩⠩⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠣⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠣⠣⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠩⠩⠩⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠣⠣⠣⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠼⠙⠩⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠼⠙⠣⠼⠙⠲

⠀⠀⠀⠼⠑⠩⠼⠙⠲